Mä olen niin pienoinen,
pienoinen aivan,
Sä suuri ja voimakas,
Isäni taivaan.

Siks’ syytä ei peljätä
lapsella liene,
kun taivainen Isäni
tarpehet tiennee.

Kun voimani uupuvat,
käsilläs’ kannat
ja syntini armosta
anteeksi annat.

Oi, johdata kulkuni
totuuden teitä!
Et, Isäni armahin,
lastasi heitä.