Nyt hiljaa, hiljaa hiivitään näin Kardemumman yössä.
On kaikki kansa pötköllään, vain rosvot raataa työssä.
Kun pakko on, niin siepataan, ei tarpeetonta milloinkaan.
Hei, rensselit selkähän, nassakat kourahan,
Kasper ja Jesper ja Joonatan.

Ja kun me käymme leipuriin, jo huomaa aivotonkin;
vain leivän viemme, kaakun, niin ja kaljapullon jonkin.
No pipperkakun sirkaman voi joskus ottaa Joonatan.
Vaan muuten vie piukkaakin hiukkaakin niukemman
Kasper ja Jesper ja Joonatan.

Lihaako myös ja makkaraa ja jonkin kyljyksistä.
Ja leijonalle silavaa, se on niin terveellistä.
Ja selkää nautain muhkeain ja kinkkua, no joskus vain.
Vaan muuten vie piukkaakin hiukkaakin niukemman
Kasper ja Jesper ja Joonatan.

Ja vaatetta kai tarvitsee myös rosvo lämpimikseen.
Jos turkin sieppaan, haittaa tee ei tuo kun muu jää sikseen.
On oiva kauppa tuolla päin, se oitis tarpeet täyttää näin.
Vaan muuten vie piukkaakin hiukkaakin niukemman
Kasper ja Jesper ja Joonatan.

No nyt on säkki pullollaan ja kannu laitaan asti.
Vaan kultaa vielä tarvitaan, pois sitten sukkelasti.
Suun mieliks` muonaa muhkeaa nyt onkin helppo valmistaa.
Vaan muutenpa hiukkaakin niukemman tekevät
Kasper ja Jesper ja Joonatan.